Taistelu Lemmenjoen kullasta on tiedolla ja tunteella hyvin tehty tietokirja. Keskiössä on Sirkka ja Kari Merenluodon 40 vuotta kestänyt kullankaivu. Siitä tarina laajentuu Inarin saamelaisten historiaan, Petsamon ja Jäämeren kalastajiin, menneisiin ja uusiin sukupolviin, kullankaivun alkeiden oppimiseen ja siitä ammattilaiseksi, yhteistyöhön ja avunantoon, taisteluun oikeudesta työntekoon, onnen ja epäonnen vuosiin. Lopulta kaikki päättyy voitettujen taistelujen ja oikeusjuttujen jälkeen sodan häviämiseen 2020-luvun alussa. Vain muistot jäävät, ja onneksi ne on laitettu talteen. Näin ne säilyvät kauemmin kuin kaivujäljet Lemmenjoen purojen rannoilla.
....
Vuosittainen kultamäärä kasvoi hitaasti ja työn kannattavuus oli kauan kaukana. Oppirahat oli näin maksettava ja oppi käytettävä hyväksi. Uusi kultamaa löytyi Miessijoelta ja lapiokaivu vaihtui konekaivuun traktorikaivurilla, jonka Kari rakenteli 1983 kultamaille sopivaksi Martinniemellä.
Koneiden määrä Lemmellä kasvoi, ja samalla kasvoi myös kullan määrä, negatiivinen julkisuus ja erimielisyydet metsähallituksen kanssa. Alkoi 40-vuotinen sota ja oikeustaistelut, joissa vastakkain olivat metsähallitus maanhaltijana ja kullankaivajat koneineen. Kirja kuvaa elävästi ja seikkaperäisesti kamppailua Kari Merenluodon näkökulmasta. Riita sai valtavat mittasuhteet samaan aikaan, kun Miessin, Puskun ja Ruihtun kulta-aarteet löytyivät. Laajennetun kansallispuiston ja kullanhuuhdonnan ristiriitoja punnittiin eduskunnassa, kaikissa oikeusasteissa, julkisessa sanassa, kullankaivajien liitossa ja tietenkin myös Lemmenjoella. Siellä syntyi ennen näkemätön yhteistyö ja avunanto, jossa kullankaivajat auttoivat toisiaan.

Kirjan tekeminen on vaatinut vuosien työn, lähdeaineiston tutkimuksen, henkilöhaastatteluja, tietojen monikertaisen tarkistamisen. Tuloksena on laadukas tietokirja, joka ei ole kuivaa faktojen ja vuosilukujen luetteloa, vaan elävästi kirjoitettua ja taitavasti yksityiskohtiin paneutuvaa:

Lapin kultahistoriassa oli alkanut lyhyt, mutta uskomattoman rikas kaivujakso. Isommuksia alkoi nousta kuin perunoita pellosta. Hienompi kulta kiilteli rännissä rikkaampana kuin koskaan. Kaikki kullankaivajat tiesivät, että oli tapahtumassa jotakin ainutkertaista. Nyt oltiin pelipaikoilla.

Tämä kirja taltioi itsensä Lapin kullankaivun historiaan arvokkaana aikalaisdokumenttina Lemmenjoen uskomattoman kultarikkaista vuosikymmenistä vuosituhansien vaihteen kummallakin puolella.
 

Seppo J. Partanen Mineralia 4/2024
Lue koko juttu tästä

Taistelu Lemmenjoen kullasta on pitkään odotettu dokumentti Lemmenjoen viimeisten vuosikymmenien tapahtumista. Salaperäinen kirjailija Ilmari A. Kankaala on selvittänyt pilkuntarkasti kullankaivajien Sirkka ja Kari Merenluodon kultatarinan.
Häikäistyin yksityiskohtien paljoudesta ja tarkkuudesta. Minulle ennestään tuttuun monivaiheiseen ja kymmeniä vuosia kestäneeseen tarinaan tuli uusia sävyjä.
Taistelun kuvauksen lisäksi Kirjailija on päässyt kiinni myös johonkin syvempään tasoon – sillä se ei riitä, että kuvataan mitä tapahtui. Jos halutaan oikeasti käsitellä jotakin, on välttämätöntä kertoa, miltä se tuntui ja kuinka se kaikki vaikutti.
...
Kirja avaa päähenkilöidensä taustan tyylikkäästi. Karin petsamolaisuus ja Sirkan inarilaisuus avataan heidän omien kertomustensa kautta. Kullan löytämiseen ja kaivutekniikkaankin perehdytään erittäin ansiokkaasti.
Kirja antoi minulle todella voimakkaan lukuelämyksen, monta uutta oivallusta ja paljon mietittävää. Luin kirjan yhdeltä istumalta.
 

Antti Peronius Prospäkkäri 2/2024
Lue koko juttu tästä

Kari Merenluoto on yksi viimeisistä Miessin elinkautisista ja hänen tarinansa on uskomaton ahkeruuden, peräänantamattomuuden ja rehtityden tarina.

Suosittelen kirjaa lämpimästi.
 

Olli Päiviö, Konepörssi 21.1.2025

Lue koko juttu tästä

​

Lemmenjoen viimeisiä kullankaivajia kohdataan nyt uudessa dokumenttielokuvassa sekä tietokirjassa. Myyttisille kultamaille jäi sadan miljoonan euron aarre, joka väikkyy yhä kaivajien mielissä.
Harvinainen sattuma. Samoihin aikoihin putkahtaa julki kaksi toisistaan täysin riippumatonta teosta, jotka kertovat samasta aiheesta ja jotka täydentävät toisiaan aivan erinomaisella tavalla.
Aihe on myyttinen: kultakuume Inarin erämaassa.
Ensimmäisenä ehti tietokirja Taistelu Lemmenjoen kullasta – Kari ja Sirkka Merenluodon tarina. Omakustanteen kirjoitti nimimerkin suojista inarilainen toimittaja Heikki Orava. Urakka otti seitsemän vuotta, ja sen huomaa kirjan syvyydestä.
Perjantaina Suomen-ensi-iltansa sai Juho-Pekka Tanskasen ohjaama dokumenttielokuva Aurinko laskee Lemmenjoella. Suomalais-saksalainen yhteistuotanto nousi viime kuussa kilpasarjaan Kööpenhaminan dokumenttijuhlilla ja sai HS:n arviossa neljä tähteä.
...
Taistelu (Lemmenjoen kullasta) alkoi 1980-luvulla, kun Lemmenjoen kansallispuisto oli laajentunut kultamaille, jossa oli kaivettu jo 1940-luvun lopulta. Tunturissa sijaitsevat kultavaltaukset jäivät laajan suojelualueen sisälle, mutta kaivajat saivat pitää valtauksensa ja jatkaa.
Kaivajien mielestä valtio kuitenkin petti heidät törkeästi. Kaivinkoneet Lemmenjoella kiellettiin, ja kun kaivajien vastarinta meni läpi ylimmissäkin oikeusasteissa, vei valtio heidän aseensa lopulta muuttamalla koko kaivoslakia.
Heikki Oravan tietokirjan päähenkilö Kari Merenluoto oli keskeinen voima sekä tappelussa valtiota vastaan että kaivajien yhteisössä Lemmenjoen tantereilla. Juho-Pekka Tanskasen dokumentissa ei nähdä Merenluotoa eikä vastarinnan pitkää historiaa.
...
Tämän (Lemmenjoen kullankaivajien) oudon  elämäntyylin ja ammatin esittelyssä Oravan ja Tanskasen työt ovat vähän kuin toisistaan puuttuvat palaset. 350-sivuinen kirja kattaa Merenluodon ja sitä kautta Lemmenjoen kultahistoriaa noin 50 vuoden ajalta. Tanskasen elokuva näyttää tuosta ajasta vain loppuhetket, mutta se tuo katsojan iholle ihmiset, koneet, sään, ympäristön. Elävä kuva maalaa tunturiavaruuden, jota tekstin on vaikea tavoittaa.
Kirjan herkkua ovat kaivuarkea alati riivaavat vastoinkäymiset, joihin lukija voi urbaanielonsa harmeja suhteuttaa. Toimistotyöläiseltä kaatuu Windows, kullankaivajalta kaivinkone. Ja tunturissa ainoa helpdesk ovat omat kourat.

Mikko-Pekka Heikkinen HS 7.4.2025
Lue koko juttu tästä (tilaajille)