Kari ja Sirkka Merenluodon elämä
Kari Merenluoto saapuu kultamaille Lemmenjoen kolmannen kultaryntäyksen mainingeissa aikaan, jolloin Lemmenjoen vanhat elinkautiset ovat jättämässä kaivutyön nuoremmille. Kari aloittaa kullankaivajan uransa lapiolla, mutta jo kolmannen lapiokesän jälkeen hän hankkii ensimmäisen kaivinkoneensa. Perinteinen lappilainen elinkeino alkaa koneellistua. Kultamiesten uusia, itse kehittelemiä huuhdontalaitteita ja koneita otetaan käyttöön, rännit ja rihlat kimaltelevat kultaa ennen näkemättömän rikkaina.
Lemmenjoen kullankaivu elää villejä vuosiaan. Kaivajan kinttaissa riittää virtaa ja kultaa nousee parhaana kesänä yli kymmenen kiloa. Luottamus kullankaivun tulevaisuuteen on luja, työn äänet kaikuvat kulta-alueen tuntureilla ja purojen kanjoneissa. Elämä kultamailla on mallillaan.
Isolla kirkolla ei kullankaivun kehitystä katsota hyvällä. Metsähallituksen on perustettu luonnonsuojelualuetoimisto ja metsähallituksen pääjohtajaksi on nousemassa Jaakko Piironen. Lemmenjoen ruutitynnyri alkaa pikku hiljaa kerätä painetta. Edessä ovat Lemmenjoen konekaivun vaaran vuodet.
Vuoden 1987 lopulla salama iskee: metsähallitus kieltää kullankaivajilta oikeuden harjoittaa ammattiaan.
Kullankaivajilla ei ole aikomustakaan hyväksyä kieltoa. Taistelu Lemmenjoen kullasta on alkanut.
Kari Merenluoto on yksi viimeisistä Lapin kultamaiden elinkautisista ja samalla yksi Lemmenjoen ja koko Lapin 150-vuotisen kultahistorian keskeisistä henkilöistä. Kullankaivussa olivat alkuvuosista lähtien mukana puoliso Sirkka ja pojat Antti ja Pekka. Kari toimi pitkään Lapin Kullankaivajain Liiton hallituksessa ja 2000-luvun alussa kolme vuotta Liiton puheenjohtajana.
Taistelu Lemmenjoen kullasta on Merenluotojen kerronnallinen elämäkerta Petsamosta ja Inarin Tirrosta Lemmenjoen kultamaille. Kirja kuvaa myös koneellisen kullankaivun kehitystä, tekniikkaa ja kullankaivajan elämää Miessinmaan kyläyhteisössä. Se kertoo lisäksi 1980-luvun lopulla alkaneiden kultataisteluiden taustoista. Kirjan sivuilla päästään päähenkilön mukana ensi kertaa kultataisteluiden kulisseihin, käräjäsaleihin ja eduskuntatalolle tutustumaan tahoihin, jotka lopulta ajoivat Lemmenjoen kultasadun väkivaltaiseen päätökseensä.
Kullankaivajien tarinaa vievät eteenpäin kullankaivajien ystävyys, yhteisöllisyys, itsepäisyys ja päättäväisyys. Ja mikä parasta: niin kuin kaikki Lapin tarinat, tämäkin tarina on valehtelematta tosi!
Tarinan kolme polkua
1
Polku 1
Kirja on kertomus päähenkilöiden juurista Petsamossa ja Inarin saamelaiskylässä Tirrossa, perheen perustamisesta ja siitä, kuinka yhteinen taival vie heidät luontoon perustuvasta elämänpiiristä teollisuusyhteiskunnan arkeen. Oravanpyörästä Merenluodot irrottautuvat takaisin luontoon, kullankaivajiksi Lemmenjoelle ja Miessinmaan kyläyhteisöön.
2
Polku 2
Kirja kertoo kullankaivajan arjesta ja juhlasta Lemmenjoen tuntureilla ja kaivumontuilla. Se kuvaa Lemmenjoen kaivajien kehittämiä työmenetelmiä ja kaivun tekniikkaa, jotka olivat ainutlaatuisia ja edustivat ekologisuudessaan maailman huippua. Lisäksi raotetaan vastausta kultamaiden kuumimpaan kysymykseen: Missä sitä kultaa on?
3
Polku 3
Lemmenjoen kullankaivajien taistelu oikeudestaan kaivaa kultaa. Kari käy taistelunsa kymmenissä eri oikeudenkäynneissä, kaikissa eri oikeusasteissa sekä yksin että kullankaivajayhteisön jäsenenä. Kullankaivajat onnistuvat pitkään puolustamaan elinkeinoaan ja elämänmuotoaan, mutta kertaiskusta kaikki muuttuu kujanjuoksuksi kohti lopullista katastrofia.